Ongelmapelaaminen Suomessa on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys, joka vaikuttaa monien ihmisten elämään. Se voi aiheuttaa taloudellisia, sosiaalisia ja henkisiä ongelmia sekä pelaajille itselleen että heidän läheisilleen.
THL:n mukaan yli neljäsosa suomalaisista, eli 29,2 %, osallistuu rahapelien pelaamiseen viikoittain tai useammin. Naisten osuus tästä on 20,3 %, kun taas miehillä luku on korkeampi, 38,0 %. Suomessa ihmisten rahapeleihin käyttämä summa, eli heidän häviämänsä rahamäärä, on noin 1,7 miljardia euroa vuodessa.
Ongelmapelaaminen kattaa pelaamisen, joka on hallitsematonta ja jatkuu huolimatta negatiivisista seurauksista pelaajan elämässä. Se voi ilmetä monenlaisissa rahapeleissä, mukaan lukien vedonlyönti, kasinopelit, lotot ja raha-automaattipelit. Ongelmapelaaminen ei rajoitu vain perinteiseen pelaamiseen kasinoilla tai pelihalleissa, vaan se kattaa myös nettipelaamisen, joka on yhä suositumpaa.
Suomessa rahapelaamista valvotaan ja säännellään tiukasti, ja osa tästä valvonnasta keskittyy ongelmapelaamisen ehkäisyyn ja haittojen minimointiin. Suomalaiset peliyhtiöt, kuten Veikkaus, joka hallinnoi suurinta osaa rahapelitoiminnasta maassa, on sitoutunut edistämään vastuullista pelaamista. Tähän sisältyy muun muassa pelaajien informoiminen pelien riskeistä, itsearviointityökalujen tarjoaminen ja mahdollisuus asettaa pelirajoituksia.
Veikkaus Oy:n toiminta ja sen yksinoikeusjärjestelmä herättävät kritiikkiä, erityisesti kun pohditaan, kuinka tehokkaasti se ehkäisee rahapelihaittoja Suomessa. Yksinoikeusjärjestelmän oikeutetaan usein rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen kansallisilla tehtävillä sekä EU:n oikeuskäytännössä, jonka mukaan suomalaisen rahapelaamisen tulee johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti pyrkiä rahapelihaittojen ehkäisyyn. Kuitenkin Veikkauksen toiminta ja erityisesti sen aggressiivinen markkinointi herättävät kysymyksiä siitä, kuinka vakavasti yhtiö ottaa rahapelihaittojen ehkäisyn.
Huolimatta näistä toimista, ongelmapelaaminen on edelleen haaste Suomessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tietyt väestöryhmät, kuten nuoret aikuiset ja työttömät, ovat erityisen alttiita ongelmapelaamiselle. Lisäksi digitaalisen pelaamisen kasvu on tuonut mukanaan uusia haasteita, sillä online-pelaaminen tekee pelien saatavuuden ja pelaamisen aloittamisen entistä helpommaksi.
Valtion ja järjestöjen, kuten Peluuri, joka tarjoaa tukea ja neuvontaa ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen, tehtävänä on jatkaa työtä ongelmapelaamisen ehkäisemiseksi. Tämä sisältää valistus- ja tietoisuuskampanjoita, tutkimustoimintaa ongelmapelaamisen ymmärtämiseksi ja hoidon sekä tuen tarjoamista niille, jotka kärsivät sen seurauksista.
Kun arvioidaan Veikkauksen roolia rahapelihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä, on tärkeää pohtia, voisiko Suomen rahapelimarkkinoita hallinnoida tavalla, joka tasapainottaisi paremmin yhteiskunnallisen hyödyn ja pelaajien suojelun. Tämä voisi tarkoittaa muutoksia nykyiseen yksinoikeusjärjestelmään, suurempaa avoimuutta ja vastuullisuutta Veikkauksen toiminnassa, ja ehkä jopa uudenlaisen sääntelymallin harkitsemista.