Kun kansalaisaloitetiimimme Jenna Mäkelä vastasi Rinkiselle otteella arpajaislaista, Rinkinen totesi: ”Muistin arpajaislain kohdan väärin. Onhan siellä se ehkäisykin. Sori."

​Rinkisen twiitti on kuin suoraan psykolgian oppikirjasta poimittu klassinen esimerkki freudilaisesta lipsahduksesta. Freudin mukaan vahingossa päästetyt sammakot eli lipahdukset ovat peräisin ihmismielen tiedostamattomasta osasta ja kertovat siitä, mitä ihminen todella ajattelee.

Uskomme sitten Freudiin tai emme, Rinkisen muistamattomuus on tulkittavissa tietämättömyydeksi Veikkauksen päätavoitteista, pelihaittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä. Se taas kielii täydellisestä välinpitämättömyydestä ja piittaamattomuudesta peliongelmaisia sekä heidän läheisiään kohtaan. 
Kokemattomuus ei voi olla taustalla, sillä Rinkinen on toiminut ennen Veikkausta vastuullisen pelaamisen päällikkönä RAY:ssa. Yhteensä vastuullisia vuosia hänelle on kertynyt kymmenen.

​Vastuullisen rahapelaamisen päällikön lumiukkona olo arpajaislaista, joka määrittelee hänen työnkuvansa,  ei lisää Veikkauksen uskottavuutta pelihaittojen ehkäisemisessä ja vähentämisessä.

Sikäli sympatiani suojatyöpaikan vastuullisen pelaamisen satusedille. Vaatii varmasti taituruutta päivästä toiseen esittää vastuullisuuden näytelmää, joka on yhtä tosi kuin satu kolmesta pienestä porsaasta. Lipsahduksia totuuteen sattuu.

Lähteet

Arpajaislaki ​https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011047

Kansalaisaloitteen "Rahapeliautomaatit poistettava kaupoista" innostamana ensimmäinen blogini koskee rahapelikoneiden vaikutusta lapsiin ja nuoriin.

Pelikoneet kuuluvat ”kaupan kalustoon”

Moni vanhempi ei miellä kauppojen rahapelikoneita riskiksi lapsille ja nuorille. Mokomat härpättimet kun ovat olleet marketeissa miltei ajanlaskun alusta saakka. Kuuluvat kalustoon kuten kassakone ja pullonpalautusautomaatit. Tuskin niitä ei-pelaava kansalainen edes huomaa. Mutta lapset huomaavat.

​Lasten aivot ovat vasta kehittymässä ja kiinnittyvät luontaisesti kaikkiin ärsykkeisiin, jotka hiukkasenkin poikkeavat tavanomaisesta.
​
Jo vastasyntyneiden aivot rekisteröivät voimakkaat värit, liikkeen ja erikoiset äänet. Juuri ne elementit, joita pelikoneisiin on sisään rakennettu. Koukuttamaan, ohittamaan otsalohkon harkinta- ja suunnittelusolut.
 
Mallioppiminen ja rahapelikoneet

Paitsi että lasten ja nuorten tarkkaavaisuus kiinnittyy luontaisesti tavanomaisesta poikkeaviin ärsykkeisiin, he myös oppivat ja omaksuvat käyttäytymistapoja vettä imevän pesusienen lailla. Eikä toiminnon oppiminen vaadi sen tekemistä. Pelkkä näkeminen riittää. Kun pikkupoika näkee isän pesevän autoa, hän on kohta pesemässä omaa pikkuautoaan. Kun televisiossa joku lyö toista, niin hiekkalaatikollakin lapio osuu herkemmin toisen lättyyn. Tätä kutsutaan mallioppimiseksi ja sen äkkäsi 60-luvulla yksi maailman arvostetuimmista psykologeista, Albert Bandura tutkimuksissaan.
 
Lapset oppivat tarkkailemalla. Sosiaaliset, arkiset toimintaympäristöt kuten koti, koulu ja muu ympäristö – kauppojen rahapelikoneineen – ovat mallioppimisessa keskeisessä roolissa. (1)
​
Eikä vanhemman tarvitse itse pelata. Monessa tapauksessa riittää että, lapset näkevät muiden viihtyvän pelikoneilla hiplailemassa nuppeja ja nappeja. Lasten kuuloaivokuorta taas kutkuttelevat ääniefektit ja kolikoiden kilinä, näköaivokuorta neonvaloshow.
 
Tietenkään kaikki, jotka ovat lapsena altistuneet kauppojen rahapelikoneille, eivät ryhdy itse aikuisina pelaamaan. Vuonna 2015 suoritetun tutkimuksen mukaan 41 % miehistä ja 18 % naisista oli pelannut fyysisillä rahapeliautomaateilla (2). Mallioppimista vahvistaa vanhemman tai muun läheisen ihmisen esimerkki ja yleiset rahapelaamiseen liittyvät myönteiset asenteet, rahapelivoittojen ja voittajien glorifiointi sekä rahapelaamisen pitäminen normaalina ja jopa toivottavana. (3)

Kauppojen henkilökunta pelipoliisina

Onneksi lapset eivät kuitenkaan pääse pelaamaan kauppojen rahapelikoneille, saattaa moni äiti tai isä huokaista. Ihan riittävästi on oltu kotona tukkanuottasilla jälkikasvun digipelaamisen suhteen. Väännetty pelaamisen aika- ja ikärajoista, pelien väkivaltaisuudesta ja unta häiritsevistä pelottavista pelihahmoista. Kännykkäkin on välillä jouduttu takavarikoimaan.
 
Eipä kuitenkaan tuudittauduta hyväuskoisuuteen. Vaikka rahapelaaminen on alaikäisiltä Suomessa kielletty, vuonna 2017 Helsingissä tehdyistä Pakka-ostokokeista selvisi, että 88 % nuorista pääsi pelaamaan rahapelejä kaupoissa ja kioskeissa ilman ikärajatarkistusta (4). Vuonna 2015 alaikäisistä 37 % ilmoitti pelanneensa rahapelejä (2).
Lähes olemattomasta valvonnasta huolimatta tiettävästi yksikään kauppa tai kioski ei ole koskaan menettänyt lupaansa pitää tiloissaan rahapelikoneita.
On ymmärrettävää, etteivät kauppiaat hihku intoa valvoa kultakaivoksiaan. Jokainen pelikone kun tuottaa kauppiaalle keskimäärin 2 700 euroa kuukaudessa.
Yhtä ymmärrettävää on, ettei kauppojen henkilökunnalla riitä valvovia silmiä kaikkialle. 

​Kaupan henkilökunnan tehtävä on palvella asiakkaita, ei toimia pelipoliisina. Kauppojen henkilökunta on velvoitettu tehtävään, joka ei heille millään lailla kuuluisi.
​

Lähteet  

1. Berger, K.S. (2015). The developing person through the life span, 9. painos. Worth Publishers. New York.
 
2.  Salonen A, Raisamo S. Suomalaisten rahapelaaminen 2015 - Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15-74-vuotiailla. 2015(2015_016).
 
3. Kiianmaa, K. (2015). Rahapeliongelman moninaiset piirteet. Teoksessa: H. Alho,
P. Heinälä, K. Kiianmaa, T. Lahti & A. Murto (toim.) Rahapeliriippuvuus.
Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
 
4. Helsingin kaupungin Pakka-ostokokeet (2017). Luettavissa:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/ostokokeiden-tulokset-alkoholin-osalta-parantuneet-rahapelien-osalta-tulokset-ovat-ennallaan?publisherId=60590302&releaseId=65768798
 
5.  Lambert, K.G. & Kinsley, C.H. (2011). Clinical neuroscience: Psychopathology and the brain. Second Edition. Oxford University Press.
 
6. Rossow I, Hansen MB, Storvoll EE. Changes in youth gambling after the removal of slot machines in Norway. Nordic Studies on Alcohol and Drugs. 2013;30(4):317-30.
 
7. Cantell M, Castrén S, Fabritius J, Järvinen-Tassopoulos J, Keinänen J, Kesänen M, et al. Suomalaisen rahapelaamisen tilannekatsaus 2017. 2018(2017_316).
 ​